Pääjalkaisen etelä, itä, pohjoinen ja länsi?

Miten sanotaan hienosti, kun jotakin on neljä? Neljä terälehteä? Neljä elementtiä? Neljä vuodenaikaa?



Joka tapauksessa Pääjalkainen on nyt julkaissut neljä ensimmäistä kirjaansa:


Alina Vaatturin dekkarissa Oranssia ja sitten pimeää on sekä keveyttä että syvyyttä — eikä sitä voi jättää kesken. Vaatturin kirja on myös epäsuora rakkaudentunnustus historialliselle suomalaiselle kaupungille, jonka sydän sykkii jokirannassa.

Elina Koivusen Ailitza eli Kävelevä maailma on ainakin näennäisesti nuorille kirjoitettu juonivetoinen fantasiaromaani. Se esittää vakavan kysymyksen: onko ihmisten tapa syödä eläimiä oikein ja sallittua? Vastaus jää lukijan vastuulle, sillä tärkeintä elämässä on osata ajatella itse.

Heli Hulmin pohdiskeleva romaani Luopumisharjoituksia kiinnostaa erityisesti yli 50-vuotiaita. Siinä kerrataan elettyä elämää ja pohditaan tulevaa. Mitä ihminen oikein oppii, kun hän oppii elämästä?

Elena Ferranten salaisuus ja muita esseitä on Elina Koivusen häpeämättömän omaääninen esseekokoelma. Sen pisin teksti käsittelee italialaista menestyskirjailijaa Elena Ferrantea ja tämän Napoli-kirjasarjaa.



Kommentit

Suositut tekstit