Painetun sanan ylistys

Pääjalkainen kustantaa kirjoja, mutta meillä päin arvostetaan painettua sanaa muutenkin.

Asia nousi esiin viime syksynä, kun olimme muuttamassa ja rivitaloasuntomme ovenpielestä puuttui sanomalehtilaatikko, jollaiseen aamun lehdet tällä alueella jaetaan. Huomasimme, että kaikilla naapureillakaan ei ollut sellaista (enää). Kun pyysimme laatikkoa, saimme sen nopeasti — mutta kuulimme isännöitsijän ihmetelleen, kuka enää lukee sanomalehtiä…

Minäkin luen monet Helsingin Sanomien uutiset ensin verkosta. Miksi paperinen käyttöliittymä on silti yhä vertaansa vailla? Koska sitä kautta voi oppia uutta. 

Nettilehdet todellakin toimivat otsikkojensa (klikkiotsikkojen) varassa. Verkosta luetaan sitä, minkä arvellaan kiinnostavan minua itseäni tässä ja nyt. Sen sijaan painettu paperinen lehti selataan läpi enemmän tai vähemmän kokonaan. Tällöin on ainakin mahdollista törmätä uutiseen tai artikkeliin, jossa on jotakin täysin uutta. Jota ei klikkaisi auki vain otsikon perusteella.

Painetut sanomalehdet siksi. Että voi saada uutta tietoa.