Greta

Greta vetää nyt rajaa

Minulla on monenlaisia ystäviä, tuttavia ja sukulaisia Facebook-kaverieni joukossa. Kaikkien kanssa arvomaailmat eivät täysin kohtaa, mutta tähän asti se ei ole ollut iso ongelma. Olen katsonut, että on hyödyllistä seurata myös toisin ajattelevien linkkivalintoja ja nähdä, mitä milloinkin on liikkeellä.

En ole älähtänyt rasistisista linjauksista (koska olen ajatellut, että niiden jakaja ei ole välttämättä edes ymmärtänyt, mitä on ollut tekemässä) enkä ole ottanut kovasti pulttia seksismistä (koska ihmisyhteisöt on sillä joka tapauksessa kyllästetty).

Ymmärrän, että vasta vähän aikaa sinkkuna olleilla miehillä on tarve jakaa rivoja kuvia ja törkeitä vitsejä. Yleensä se myös menee ohitse (ihan mukavahan ihminen siellä saattoi olla takana, oli vain vähän aikaa tasapaino hakusessa). Isäni puolen suvun ensimmäisenä ylioppilaana olen myös tuskaisen tietoinen siitä, ettei meillä kaikilla ole tiedollisia edellytyksiä arvioida kriittisesti eteemme vyöryvää materiaalia. Minullakin on Fb-ystäviä, joilla kriittinen tutka ei ole ollenkaan toiminnassa (tai sitten sitä ei ole edes olemassa).

Kaiken kaikkiaan olen sietänyt sitä ja tätä.

Jokin on joskus hetken aikaa rieponut, mutta ketään en ole koskaan poistanut kavereistani MIELIPITEEN TAKIA.

Nyt kuitenkin Greta Thunberg on muuttanut jotakin perustavanlaista. 

Ymmärrän, että ilmastokriisi on vaikea monille suomalaisille, koska emme ole omakohtaisesti joutuneet sen kanssa kovin paljon tekemisiin. Kesien lämpeneminen ja kasvukauden pidentyminen voivat äkkiseltään tuntua hyvältäkin muutokselta. Aurinko on minun kämmeneni kokoinen, senhän näkee, kun asettaa kämmenensä auringon eteen. Ilmastokriisin suurin haaste on tietysti se, että se pakottaa meidät luopumaan joistakin asioista joko nyt, kohta tai myöhemmin. Luopuminen on vaikeaa. Eikä se voi olla ”kivaa” sillekään, joka tuntee, että on tähänkin saakka saanut vain murusia. Ymmärrän jopa sen, että koko ilmastonmuutos voidaan kyseenalaistaa — joskin sitä en käsitä, kuinka joku kuvittelee, että maapallon mahdollisista omista ilmastollisista vaihteluista seuraisi se, ettei ihmislajilla ole hätäpäivää, koska ”luonto” korjaa itse omat äärimmäisyytensä. Luonto tai maapallo ei välitä ihmislajista yhtikäs yhtään (ja ymmärrän senkin mainiosti).

Huumorintajuni loppuu siinä kohtaa, kun pilkka kohdistetaan Greta Thunbergiin.

Greta Thunberg ansaitsee kaikkien ihmisten kunnioituksen. Kuinka joku kehtaa kiistää sen?

Olen viime päivinä törmännyt Facebookissa useisiin meemeihin, joissa pyritään häpäisemään Greta Thunberg ja hänen työnsä ilmastokriisin hälytyskellojen soittajana. Keinona on se vanha tuttu typeryys: rinnastetaan toisiinsa liittymättömiä asioita. Esimerkiksi, että Greta ei saisi puhua ilmastonmuutoksesta, koska monissa maissa on lapsityövoimaa tai koska joillakin ei ole ruokaa (aivan, ”päättely” on absurdia).

Osa näistä meemeistä on yllättävän juonikkaita, koska niissä käytetään välineenä huumoria (joka on sinänsä myönteinen keino elämän vaikeuksien kestämisessä). Pahoin pelkään, että osa näitä meemejä jakavista ei tieten tahtoen edes halua häväistä Greta Thunbergia. He jakavat jotakin heidän mielestään ”hauskaa” tai ”oivaltavaa”.

Vanhemmanpuoleisena naisihmisenä, joka on nähnyt ja kokenut yhtä ja toista, katson, että Greta on valittu maalitauluksi ensi sijassa siksi, että hän on tyttö. Tyttöjen pitäisi pitää suunsa kiinni ja keskittyä meikkaamaan? 

Naisten pitäisi ymmärtää olla hiljaa?

Ei ole salaisuus (kenellekään ikäiselleni naiselle), että monissa tilanteissa naista ei edelleenkään kuunnella, KOSKA hän on nainen.

Mielestäni ainakaan naisten ei pitäisi hyväksyä Gretan häpäisemisyrityksiä. Koska kaikki se pilkka, joka kohdistetaan Gretaan, on tietysti tarkoitettu kaikkia naisia vastaan.