10 huomiota Saara Turusen romaanista Rakkaudenhirviö

Kirjoitan myös kirjoista. Mieluiten kirjoitan vanhoista kirjoista.

(1) Tämän kirjan kansikuva kiusaa mieltä, vaikka lehmä sopii periaatteessa romaanin sisältöön ja teemoihin. Lisäksi lehmät ovat viehättäviä. Lehmä ei vain istu (minkään kirjan) kanteen. Se on siihen aina liian iso ja vääränvärinen?

(2) Luin Saara Turusen Rakkaudenhirviön (Tammi, 2015) vain kolme vuotta sen ilmestymisen jälkeen. Usein luen kotimaisia uutuusromaaneja viiden vuoden viiveellä. Mieleen tulee kaksi poikkeusta säännöstä. Sofi Oksasen Puhdistus (2008) sai heti niin hyvät arvostelut, että luin sen jo ennen kuin se asetettiin Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Se onkin hyvin tehty romaani (joskaan ei sellainen merkkiteos, jollaiseksi se on haluttu nostaa). Toinen viime vuosina tuoreeltaan luettu kirja oli Iida Rauman Seksistä ja matematiikasta (2015). Mahdollisesti en pystynyt vastustamaan sen nimeä. Iida Rauman romaani on suurenmoinen. Siinä on jotakin uutta ja raikasta, ja äimistelen yhä, miksi se ei saanut ilmestyessään isompaa näkyvyyttä.

(3) Saara Turunen on poikkeuksellisen osaava kirjoittaja, joka vie sanoja minne tahtoo, mutta osaa myös antautua niiden vietäväksi.

(4) Ihastuin Rakkaudenhirviöön, kun aloin lukea sitä. Ensimmäiset sivut olivat loistavat.

(5) En ollut enää niin innostunut, kun sain kirjan lukemisen päätökseen.

(6) Kummallisinta Rakkaudenhirviössä on se, että Turunen oli sen ilmestyessä yli 30-vuotias. Hän on syntynyt (Wikipedian mukaan) vuonna 1981. Kirja tuli ulos sinä vuonna, kun hän täytti 34. Minusta romaanin vahvuudet ja heikkoudet asettuvat sillä tavalla, että kirjaa kuvittelisi noin 25-vuotiaan kirjoittamaksi. Ehkä se oli aloitettu jo kauan ennen kuin se viimein tuli valmiiksi? Jotakin outoa sen kaaressa on.

(7) Rakkaudenhirviö on paksuhko romaani, jossa on paljon sanoja ja paljon lukuja. Sen loppupuolella on lukuja ja osioita, jotka nakertavat kokonaisuutta (ja näyttävät eri aikaan kirjoitetuilta).

(8) Olisin toivonut, että kustannustoimittaja olisi laittanut Turusen kirjoittamaan esikoisromaaninsa vielä kerran.

(9) Olisin toivonut, että Rakkaudenhirviössä olisi ollut enemmän ajatusta ja vähemmän sanoja, vaikka sanoja olikin käytetty taiten.

(10) Lopuksi kysymys. Mitä eroa on Saara Turusella ja Anja Kaurasella (silloin, kun tämä aloitteli uraansa ja oli vielä Kauranen)?