Voiko luottaa?

Ken on? Voiko luottaa?

Millainen ihminen lukee Pääjalkaiseen lähetettyjä käsikirjoituksia

Yhdeksän pientä henkilökuvaa Elina Koivusesta:

1.

Elina Koivusia on useita. Tämä Elina Koivunen syntyi keväällä Pyynikillä ja asui varhaiset vuotensa Nalkalassa ja Kaakinmaalla. Hän kävi koulua ensin Aleksanterin kirkkopuiston vierellä, sitten Tuomiokirkon naapurissa. Hän opiskeli teoreettista filosofiaa, yleistä kirjallisuustiedettä ja taidehistoriaa entisen teurastamon ja eläintarhan naapurikorttelissa.

2.

Hän on asunut kolmessa kaupungissa, mutta matkustanut vähän. Hän on kuitenkin päässyt kokemaan elämyksiä niin Bergamon kuin Amiensin tuomiokirkoissa. Hän on katsellut kanaalia Etretat’n, kuten myös Beachy Headin puolelta ja syönyt eväitä Seven Sistersin juurella. Hän on kiivennyt rappuset ylös asti sekä Mont Saint-Michelissä että Pietarinkirkon kupolissa. Hän on syönyt karhunvatukoita Kataloniassa ja kastunut sateessa Tiburtinassa. Hän on hakenut vettä satakuntalaisesta metsälähteestä ja nähnyt metsässä piilottelevat hautaröykkiöt, jotka eivät ole vieläkään kirjoissa eikä kansissa.

3.

Hän on sisimmässään vaatinut oikeuksia, kuten Charlotte Brontë, ja katsellut Juutinrauman aaltoja, kuten Karen Blixen. Brontën ja Blixenin lisäksi hän fanittaa Lewis Carrollia, Kurt Vonnegutia, George Orwellia, paavi Johannes XXIII:a ja erityisesti Astrid Lindgreniä. Koska ihmisellä kuuluu olla sydän ja vastuuntuntoa.

4.

Elävistä ihmisistä häntä kiinnostaa omaa tietään kulkeva biologi Rupert Sheldrake sekä paavi Franciscus. Ehkä kauneimmat ihmiskasvot ovat Pearl Jamin laulajalla Eddie Vedderillä.

5.

Kirjallisuuden suhteen hänellä on vähän tylsä maku, sillä hänestä monet klassikot ovat erinomaisia: Antigone, Viisasteleva sydän, Jane Eyre, Middlemarch, Taikavuori, Mrs. Dalloway, Makiokan sisarukset, Ääni ja vimma, Kun tein kuolemaa, Teurastamo 5. Niin, ja Gunnar Björlingin ja Paavo Haavikon runot. Nykyään hän lukee mielellään fantasiaa, jos siinä vain on uusia ideoita, koska elämä on viime kädessä käsittämätöntä (mutta silti tutkimisen arvoista).

6.

Hän ei ole eilen syntynyt, eikä hän syntynyt edes toissa päivänä. Askel on silti keveä; juoksuaskel, hyppyaskel, tanssiaskel — ja askeleet vievät elämässä eteenpäin. Hän arvostaa iän tuomaa opetusta, jota hän tarvitsee itsekin vielä lisää.

7.

Hän vastustaa kasvien tarpeetonta repimistä. Hän inhoaa taustamelua, pakokaasuja, keskeyttämistä ja epäjohdonmukaisuutta. Lisäksi hän on allerginen jankkaamiselle ja vinkumiselle. Häntä pelottaa henkinen laiskuus, viha ja itsepetos — ja tietysti tuo tyhmyys, josta on niin kovin vaikeaa puhua.

8.

Hän ei esitä arvoarvostelmia suomalaisista aikalaiskirjailijoista tai näiden tuotannosta. Yksi poikkeus tosin on: ruotsiksi kirjoittavan Irmelin Sandman Liliuksen (s. 1936) lastenromaaneja (erityisesti Rouva Suvi -trilogiaa) hän fanittaa häpeämättä.

9.

Myöskään hän ei syö ystäväänsä, sikaa, vaan hänen mielestään nuo älykkäät eläimet pitäisi lähettää kouluun. Hän ei käytä korkokenkiä eikä irtoripsiä (koska ne näyttävät hänen silmissään idioottimaisilta, ja idioottimaisuuksia on riittävästi entuudestaan) eikä fööniä tai hiuslakkaa (koska miksi). Ikinä hän ei ole ajanut autoa, eikä hän ole ikinä maannut bikineissä aurinkorannalla.

(Miksi 9 eikä 10? Koska epäsäännöllisyys on kauniimpaa kuin säännöllisyys, rosoisuus kiinnostavampaa kuin ikään kuin hiottu täydellisyys.)