Nirson lukijan kokemuksia osa n

Tunnustaudun nirsoksi lukijaksi. Kirjoja on niin paljon ja aikaa on niin vähän.

Aloitin muutama viikko sitten brittiläis-turkkilaisen Elif Shafakin varsin hyvät arvostelut saaneen romaanin "10 Minutes 38 Seconds in This Strange World" (Viking, 2019). Kirjan nimi tulee siitä, että  ihmisen aivotoiminta, kuulemma, jatkuu kuoleman jälkeen vielä kymmenen minuuttia ja 38 sekuntia. Liikutaan siis samalla alueella kuin Laura Lindstedtin Oneironissa.

Sinnittelin kirjaa kaksitoista sivua, kunnes luovutin. Ajatukseni olivat kuitenkin alkaneet jumittaa heti sivulla 2. Siinä paljastui, että jonkinlaisena huorana työskennelleen, nyt kuolleen kertojahenkilön hajuvesi on Paloma Picasso.
Minulle koko tarinan uskottavuus romahti siinä kohtaa. Ei auttanut, että tuoksu mainitaan saadun lahjana ystäviltä.



Parfyymeillä on eroja. 1980-luvulla markkinoille tullut Paloma Picasso ei ole tusinatuoksu. Se on vahva, hiukan maskuliininen, tumma tuoksu, jota naiset ostavat itselleen. Näin eräs kosmetiikkaosaston myyjä valisti minua joskus 90-luvulla (kun tuoksun saatavuus oli alkanut katkeilla). Hän selitti minulle, kokemuksen varmalla äänellä, että Paloma Picasso ei ole sellainen tuoksu, jonka mies valitsee lahjaksi naiselle.

Paloma Picasso ei ole sellainen tuoksu, jolla nainen tekee itseään tykö. Se nyt vain ei ole prostituoidun hajuvesi.


Kommentit

Suositut tekstit